Tavaline  (Virtane?)

Kertomataulu mää en ol ikä oppinu.
Enkä ain erottama oikkia vasemmast.
Pujamas ja karvalakis mää kulje,
nii usse ko vaa Kupittal joutumat voi.

Mää en ol ninko kuus muut,
kai maar sitä pelkkä et viäl joskus o,
ko täytty erikses mainit et mää en, en ol.
Tavaline on kauhi sana.
Jos joku tavalinen täytty ol,
ni kyl mää sit ole mialuiten tavalisen tollo. 

Heli Laaksonen Pulu uis

 

Elämä o lamppan kamppamist
nii järkevä
nii mukava
niin tarppelist.

Samainen runoilija samaisesta kirjasta

 

"Hei vaan kualema, sää ole nynny äijä!! Helppo sun' o vaani nurkan takan ja  lykät paikal juur ko viimetteks kaivata,  viärä kaikkest kultasemp miäs,  paras naine, siliäottasemp laps,pehmusemp mamma, kuljetta kenenkkä näkemät, taakses kattomat, rikospaikal palamat jonkkus perunakellarihajusse kotiluala,  mist maam pääl saak  ei ol ikä yhrenkä ään kuulunu. Häppe hiukka.  Jos sää ole reilu miäs, sää tule näkyvil, tuat kaik viämäs hyväs järjestykses takasi, pyyrät antteks meilt henkilökohtasest ja maksat loppuelämäs korvauksia, joka penni."

Heli Laaksonen

 

Aik  

Joskus mää makka liikkumat paikalan
ja koita olla oikke hilja
ete aik huamasis munt
ja ruppeis viuhtoma taas ettipäi
ja vaatima munt jaa fölisäs murhettuma.

Eilä aamuste see onnistus
mää kattosi vaa peito ravost
ja olin nii hiljaksis
et aik luul ete mää ol viäl kottinkan tullu
ja munt naurutti
ko see ol nii levotoine,
komppas mu laatikoi
ja avo kaapei
ja polt tupakki
ja koit saar aikatas kuluma.

Kyl see munt siält sit löys
kuka nyy jaksa iankaikem paikalaska maat.

Raparperisyrän 2002


Lehm ja koiv

Mää tahro olla lehm koivu al.

Mää en tahro olla luav.
Mää en tahro oppi uut taitto-ohjelma.
Mää en tahro selvittä äit-tytär suhret.
Mää en tahro viär sitä kirjet posti.
Mää en tahro soitta Kelan tätil.
Mää en tahro muista yhtäkän pin-koori.

Antakka mu olla lehm koivu al.
Viäkkä mu väsyne nahk kamarim permanol,
kakluni ette.

Pulu uis 2000

 

Kevätsateessa ratikkapysäkillä
poppelinoksalta pisara.
Koputtaa olalle
pääkaupunkilainen puu;

"Kyllä se siitä."

Onhan se vähän niinkin,
että keneltä
ja miten kuulee,
jotta ymmärtää.

Mari Katainen