Me ja lekurit

1800-luvun ranskalais lääkärit ajattelivat kivun olevan olennainen osa paranemisprosessia, joten kivunlievitystä ei ollut aihetta sen paremmin edes tutkia. Päästiin 50v eteenpäin, kun James Simpson alkoi lievittää kovimpia synnytyskipuja kloroformilla. Hyvä ettei joutunu kirkonkiroukseen, raamatussa näjetsen sanotaan että naisen pitää kivulla synnyttämän. Roomassa funtsittiin tätä samaa kivunlievityspolitiikkaa, ja tultiin siihen tulokseen että lääkärin tärkein ominaisuus on olla välittämättä potilaan tuskanhuudoista. Brittiläiset sentään vähän ajatteli asiaa pisemmälle. James Pagett niminen kirurgi tuumas, että on kaikkein parasta potilaan katsella vierestä kun raaja amputoidaan, pyörtyy nimittäin. Kerran, eetterin keksimisen jälkeen eräässä Ranskalais-sairaalassa kävi köpelösti. Hoiturit pökerty hengitettyään eetteriä, eetteri sytty palamaan tappaen hoitohenkilökunnan..... potilas selvisi hengissä.

 

Suomen kielelen kuukaudet

Euroopassa kuukausilla on latinasta tulevat nimet.Oma historiansa on Suomalaisilla kuukausilla, joista tässä selitykset Kustaa Vilkunaa mukaellen.

Tammikuu Hämäläismurteissa tammi tarkoitti napaa ja ydinpuuta, tammikuun nimi viittaakin keskikohtaan.Talven jakaakin kahtia tammi- eli sydänkuu. ( Itäsuomalaisten kainalokuu viittaa myös tammikuuhun)

Helmikuu Talvisesta luonnonilmiöstä peräisin oleva helmikuu, viittaa puissa oleviin jäähelmiin.

Maaliskuu "Maaliskuu jo maata näyttää, tiet tukkii, ojat täyttää", kuukausi jolloin maa alkaa näkyä lumen alta.

Huhtikuu Huhdat, eli havupuukasket lähdettiin kaatamaan huhtikuussa.

Toukokuu Kyntämiset ja kylvämiset, eli toukotyöt olivat toukokuun hommia.

Kesäkuu Kesantokuuksikin kutsuttu kesäkuu viittaa jälleen maatöihin, kesantopeltojen kääntöön.

Heinäkuu Talven heinät kerättiin tässä kuussa. Sääkuukin voisi olla hyvä nimi, koska kelien kyttääminen heinäntekoa ajatellen oli kokoaikaista työtä.

Elokuu Elonkorjuuta ja rukiinkylvöä, ne olivat tärkeimmät työt elokuun aikana. Elokuuta on myös kutsuttu mätäkuuksikin.

Syyskuu "Syyskuu syksyn tuo", melko yksiselitteinen selitys.

Lokakuu Lokakuisen sään kuvaus on päälimmäisenä loka-, lika-, ja ruojakuu nimityksissä.

Marraskuu Marras on arjalainen lainasana tuhannen vuoden takaa. Marras tarkoittaa kuollutta.

Joulukuu Peräisin muinaisruotsin sanasta jòl (nyk. jul)

 

Viikonpäivät tulevat kauempaa menneisyydestä;

Maanantai; Vanhaa germaanista kuun päivää tarkoittava sana

Tiistai; Muinaisgermaanisen sodanjumalan Tyrin, eli Tyn päivä. Latinankielinen nimi dies Martis, johtuu sodanjumala Marsista.

Keskiviikko;Viikingit pyhittivät päivän pääjumala Odinille, mistä tulee ruotsin kielen onsdag. Suomessa selitys on yksinkertaisempi, viikon keskimmäinen päivä.

Torstai; Germaanien ukkosenjumala Thor hallitsi tätä päivää. Roomalaisilla päivän nimi oli dies Jovis, Jupiterin päivä.

Perjantai;Perjantai on saanut nimensä pohjoismaisen jumalattaren Frejan mukaan. Roomalaiset sanoivat päivää dies Venerikseksi, Venuksen päiväksi.

Lauantai; Muinaisskandinaavinen kylpyläpäivää tarkoittava sana muuntuu lauantaiksi. Roomalaiset juhlivat Saturnusta.

Sunnuntai; Viikon seitsemäs päivä, nimi tulee germaanisten kielten Auringon päivästä.

 

Kuolemantuomioita rikollisille eläimille

Falaisen kaupungissa Ranskassa järjestettiin vuonna 1386 oikeudenkäynti, jossa syytettynä oli sika. Eläin todettiin syylliseksi lapsen tappoon, tuomittiin teloitettavaksi, ja mestattiin miehen vaatteisiin puettuna kaupungin torilla. Tämä sika ei suinkaan ollut ainoa josta lain pitkä koura sai otteen. 1300- 1600 luvulla oli hyvin yleistä tuomita eläin samoihin rangaistuksiin kuin ihminen. Ajateltiin näet että eläinkin voi hairahtua kaidalta tieltä. Taustalla oli kertomus raamatun käärmeestä joka vokotteli Eevan ompunsyöntiin. Keskiajalla oikeuteen tuotiin sikoja ja nautoja, mutta kaikki eläinryhmät hyönteisistä lintuihin olivat vaarassa joutua syytettyjen penkille. Ranskassa tiedetään 1500-luvulla syytetyn rottia viljasadon tuhoamisesta. Rottien puolustusasianajaja onnistui lykkäämään oikeudenkäyntiä vaatimalla, että haaste oli luettava saarnastuolista kaikissa niissä pitäjissä, jonne rotat olivat asettuneet. Inhimilliseksikin näitä oikeudenkäyntejä voitiin sanoa; Emakon ja porsaiden todettiin tappaneen lapsen, vain emakko tuomittiin kuolemaan. Porsaat välttyivät rangaisukselta, koska keskenkasvuisina niiden katsottiin toimineen emänsä tahdon mukaan.

 

Ehkäisyn historia

Kiinalaiset olivat perillä ehkäisystä jo muinoin, tämä varma juoma joka sisälsi mm. lyijyä ja elohopeaa, saatoi estää kyllä raskauden, mutta oli käyttäjälleen hyvin hengenvaarallinen. Täytyy tosin muistaa, että elohopea oli tuohon aikaan ikuista nuoruutta ylläpitävä lääke, ilmeisesti juuri ominaisuuksiensa vuoksi. Kiinan keisarit nauttivat päivittäin elohopeakapseleita tullen lopulta hulluiksi. Egyptin naiset käyttivät tamponia joka oli kostutettu akaasiasilpulla ja hunajalla, tietoa toimivuudesta ei ole, mutta varmasti epämukava kikostus. Meille tietona on säilynyt tämä vanhassa papyruskäärössä. Tieteellisiä kokeita alettiin myös asian tiimoilta tehdä jossain vaiheessa, appelssiininkuoren puolikkaita pessaarina, ja sitä rataa. Tultaessa 1900-luvulle viisaat yhdysvaltalaiset lääkärit päättelivät, etteivät älykkäät naiset tarvitse ehkäisyä. Muuten hyvä, mutta he perustelivat näkemystään sillä, että naisilla älykkyys estää sukupuolielinten normaalin kehityksen. E-pillerit keksittiin 1950-luvun puolessa välissä. Ostajien oli todistettava olevansa naimisissa.

 

Tutkija on tutkija

Tästä ihmislahkosta voidaan olla monta mieltä. Omituisesti käyttäytyvät, syrjään vetäytyvät ihmiset joiden puheesta ei saa selvää ilman sanakirjaa. Kuitenkin heidän panoksensa tieteelle ( lue: meille normaaleille) on hyvin suuri. Ajatellaampa vaikka Isaac Newtonia, painovoiman keksijää. Viraapelihomminaan jätkä keksi kissanluukun....... Toki omituisuuksiakin löytyy heti pahemmasta päästä. Italialainen Lääkäri Santorie Santorie oli esimerkiksi sairaaloisen kiinnostunut aineenvaihdunnastaan. Hän punnitsi kaiken mitä hän laittoi suuhunsa, ja myös sen mitä tuli ulos. Tarina ei kerro kuinka kävi. Koira on ihmisen paras ystävä senhän tietää kaikki. Niin myös tutkijalle. Ainakin vuonna 1879 kuolleelle skotlantilaiselle fyysikolle James Clerk Maxwelille, joka saattoi keskustella tunti tolkulla tieteellisistä aiheista koiransa Tobyn kanssa. Ilman Graham Bellin osallistumista puhelimen keksintään... -no leikitään ettei olisi kännykkää. Herran omituisuuksiin kuului työskenteleminen suljettujen verhojen takana, hän kun uskoi kuun säteiden tuhoavan keskittymiskyvyn.